tiistai 17. toukokuuta 2016

Ai niin, ne häät ?!

Enisnnäkin kiitos "Kadoa" kun kommentoit eilen illalla viimeisintä päivitystä! On pyörinyt pari vko päässä että pitäisi taas päästä hääkirjoitteluun vauhtiin ja sinun kommenntisi oli piste i:n päälle ja ihanaa että joku lukee ja odottaa kirjoituksia! 

Koko kevät on mennyt hujauksessa ja pääsääntöisesti fokus on ollut töiden teossa. Häät ovat pyörineen takaraivossa koko ajan kuitenkin. Muutamat kerrat kuukaudessa enemmän niihin keskittyneenä kun olen Tallinnassa käynyt kokeilemassa tulevaa mekkoani. Mekko prosessista kirjoitan ihan oman kirjoituksensa tässä parin vkon sisään - kahden päivän päästä mekon haenkin kotiin!! <3 Oi kuinka ihanaa ja jännää! 
Enää vajaa 3kk häihin, ja nyt rupeaa tulemaan sellainen olo että aikasemmin ajatteli että pitää vähän hillitä itseään kun on vielä niin paljon aikaa mutta nyt ehkä juuri toisinpäin - pitäisikö oikeasti ruveta toimimaan kun se päivähän tulee jo kohta ? 


Paljonhan näissä häissä on järjestelmistä mutta organisoinnin rakastajalle se on vain hyvä juttu! Itselleni haasteellisin asia on jakaa vastuuta ja tehtäviä koska olen luonteeltani "minä itse" ja "ei tartte auttaa" - mentaliteetin omaava. Ihanasti kaasot ovat jo kyselleet että koska askarrellaan ja koska tehdään mitäkin. Kiitos heille siitä että muistuttavat minua että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin/kaksin. 
Viimeisin asia mitä häiden eteen on konkreettisesti tehty, oli äitienpäivänä käynti juhlapaikalla.
Juhlapaikaksi meille osoittautui sopivan etäisyyden, hinnan ja maalaisuuden vuoksi Hauhon Kivitupa.
Kun pääsimme tilaan niin alakerran tilat muistin oikein mutta yläkerran pienyys minut yllätti. En tiedä oliko viimekerran jälkeen tulleet nuo seipäät tuonne sivuille vai enkö vain muistanut niitä. 

Jokatapauksessa kahden tunnin mietiskelyn, pohdiskelun ja pöytien kääntämisen jälkeen pystyimme pysymään alkuperäisessä suunnitelmassa - saamme "lato häät" ! 
Otin kuvia itseäni varten mutta jaan ne myös teille. Kuten näkyy niin paljon koristelua vaatii, siihen olin jo varautunut koska lato on lato ja sehän se tunnelmaa tuokin. 



Yläkerran sisäänkäynti näkymä
Lava lähempää (Bändin paikka)
Yläkerran tila takaa 

Ulkotilat pihan puolella

Sisäänkäynnit ala-, ja yläkertaan

Alakerta panoramalla sisäänkäynniltä
Alakerta panoramalla takaa keittiön luota
Löytyi valmiit auto ja "sikarikyltti" miehille! Score!

 Karun ja kolkon oloista on varsinkin tuolla alakerrassa ja sille pitäisi löytää nyt joku käyttötarkoitus ja myös tapa miten koristella sitä, sillä siellä on kuitenkin vessat ja siellä ihmiset myös käyvät.
Onko teillä ideoita siihen, saa ehdottaa !?

Nuo Autot kyltit olivat ihana pieni lisälöytö - ei tarvitse erikseen noita ruveta väsäämään vaan toimivat hyvin tyyliimme mikä on kuitenkin hyvin rustiikkinen ! :)

Tällä hetkellä suunitelmat on saada yläkertaan n. 10 pitkää 8-9 hengen pöytää, niin että jää tilaa tanssimisellekin - katsotaan miten käy!
Samaan tilaan tulisi mahtua noutopöytä ym! Voi olla että jälkiruokabuffetti mahtuu yläkertaan ja voi olla että se täytyy rakentaa ulos - sinänsä ei huono idea tämäkään, kunhan ei sada !
Yläkertaan valoja ja kankaita, koristeita ja viirit ovat vielä harkinnan alla.
Ulos tuonne rakennuksen oikealle puolell nurmikolle aiomme rakentaa "photoboothin" tai "videoboothin" vanhan sohvan, ja istuimien kera. Niin että se on viihtyisä, kaunis ja pieni sisustuspilkku siellä pihalla.
Ulos tulee myös viski-sikari baari, paikka on vielä auki. Ehkä tuonne yläkerran rampin alle piiloon hämyisästi!

Ehkä parasta järjestelyssä, pienet somisteet joita tarvitaan paljon, siis paljon! Todellisuudessa tähän kohtaan täytyy/saa käyttää paljon aikaa ja pohdintaa ja vieraat eivät ehkä sitä edes tajua mutta tajuaisivat kyllä silloin jos näitä yksityiskohtia ei olisikaan. Pelkistetty on kaunista mutta MORE IS MORE ;) Ja mulle itselle yksityiskohdat on kaikki kaikessa, tunnelman kannalta ja myös (tämä on jopa "pinnallista", mutta totta..) kuvien kannalta mitkä jäävät meille ainaiseksi muistoksi meidän päivästä.

Onko muita yksityiskohtien fanittajia ?!

Photobooth/videobooth paikka ulos




tiistai 15. maaliskuuta 2016

MekkoDilemma nro 2

Päätin teettä mekon itselleni koska sopivaa ei löytynyt.. Ihanaa luksusta ja näin ainakin ajattelin?
Päädyin hinta kyselyiden ja "laaduntarkkailun" jälkeen Viroon teettämään "Tigasmo" nimiseen yritykseen/ateljeehen.
Mukava nainen ja puhuu sekä suomea että viroa, minulle siis helppo- puhumme molempia kieliä sekaisin :D

Nyt oli mekkoni toinen sovituskerta, arvatkaa jännittikö. Yllättäen ei, ahdisti enemmän.
Miten tämä yksi puku voikaan tuoda näin isoja jännityksen tunteita ettei se olekaan enää "mukava" asia valita sitä.
Pistimme mekon päälle ja huomasimme molemmat "jahas, taitaa puku olla neidille liian iso" , sen siitä saa kun on kehokuurilla! <3 Tiesin että vähän olen viime kerrasta pienentynyt, mutta että noin koon verran.. en meinannut uskoa ja ajattelin että on käynyt hänellä mitta virhe, mutta sanoi vielä että oli kokeillut minun mittojen mukaan nukelle ja pelkäsi vähän kun oli tullut aika napakka.
No tämä on tietysti tässä vaiheessa positiivinen asia vielä :D
Muokkasimme mekkoa neuloilla pienemmäksi, tämä oli ihan ok minulle ja uskon vahvasti että mekosta tulee kyllä kaunis.

MUTTA.. aina siellä on mutta! Onko muilla samoja mielikuvitus ongelmia ? Todella epävarma ja epämukava olo kun et yhtään tiedä miltä lopullinen mekko tulee näyttämään eikä ole mielikuvitusta sitä kuvitellakaan. Paljon kysymyksiä mielessä;
Lopputulos?
Onko ompelija lukenut ajatukseni oikein ?
Olemmeko samalla kartalla ?

Tämä on samalla ihanaa, jännittävää sekä "kamalaa" aikaa..
Olen niin kriittinen tämän mekon suhteen että luulen vahvasti ettei minulle tällaista " WAU!" efektiä tule ollenkaan kun sen lopullisen päälleni saan, samalla pelkään tätä, mutta samalla olen yrittänyt asennoitua myös näin että olen yksi tällaisista morsiamista.
Onko muita kenellä on ristiritaisia tunteita tai sellainen olo että rakastaa mekkoaan mutta se ei ole sellainen "to die for " -mekko?

Tämä on ehkä vain panikointia kun sitä ei kohta enää voi muuttaa ? oikeastaan.. onhan tämä silti aika ihanaa ja luxusta ! <3

-Silvia

lauantai 30. tammikuuta 2016

Flower Power

Mitä Carrien ulkonäköön tulee, ruusuja tai ei.. upea !


Hääkukista kun puhutaan, tulee mieleeni yleensä ensin ruusut, ruusut, ruusut.

En tiedä mistä tämä päähän pinttymä on jäänyt, liekö elokuvista vai siitä että niissä häissä joissa olen käynyt, pääkukka on sattunut olemaan ruusu, melkein joka kerta?
Toki onhan ruusu kaunis kukka, helppo, ja sitä on saatavana läpi vuoden eri värisinä, hyvinkin helposti.
Itse pidän ruusua kauniina kukkana mutta koska haluan olla vastarannankiiski tietyissä asioissa, olkoon tämä yksi sellainen.


Ruusuja ruusuja ruusuja
 Onneksi ja vaikeudeksi osoittautuu varmasti jokaiselle morsiamelle, jossain vaiheessa, ihana, kamala Pinterest, joka on täynnä aina vaan upeampia kokonaisuuksia niin mekoista, juhlapaikan sisutuksesta, valoista, kuin niistä ihanista hääkukista.  Vaihtoehtoja löytyy sitten kyllä joka lähtöön !
Niinkuin annoin heti jo ymmärtää, ei hääkukkiimme kuulu yhden yhtä ruusua.. Koska "teema" on maanläheinen, rustiikkinen, maalaisromanttisuus, on tarkoitus että kukatkin olisivat hempeitä, kevyitä ja myös edullisia.

Kukkiin saisi todellisuudessa upotettua omaisuuden, jos ottaisi huomioon kukat aina hääkirkko sisustuksesta lähtien… Tämä ajatus on henkilö kohtaisesti ollut aina todella hullu, että "sijoittaisin" monia satasia kirkko käytävä kukkiin mitkä ovat näkyvillä n. 30-45 min. Onneksi meillä on kaunis kirkko joka ei siihen muuta enempää tarvitse.. Halutessaan jos myöhemmin tulee koristeluhulluus, niin vaikka kynttilöitä mielummin ! Tämän verran "järki morsian " olen, vaikka monessa mennäänkin "vain kerranhan sitä" ajatuksella. Klisee, mutta niinhän se on ;)
Noin vuosi sitten kävin Helsingin Wanhassa Satamassa häämessuilla jossa oli kimppuäänestys ja siellä ihastuin täysin valkoiseen, pyöreään neilikka kimppuun jossa oli päällä koristeellinen koru. Tästä kimpoutui ajatus DIY, mutta nyt vuoden sitä muhitelleena ja tiedostaen kaikki muut DIY tehtävät asiat, en aio kimppuani itse tehdä, jotta sitä ei myöskään tarvitse stressata.
Häämme kun on elokuun lopulla, ja veilä paljon "pelto"kukkia luonnosta löytyy, käytämme niitä hyödyksemme isommissa paikan koristeluissa. Pöytäkukiksi on valikoitunut hyvin vahvasti neilikat sekä morsiusharso, babysbreath.
Eli kaunista, herkkää, yksinkertaista. Näin myös toteutetaan kaasojen sekä bestmanien vieheet.

Varaan floristin tekemään morsiuskimpun ja kaasojen kimput, vieheet ja yhden lisä jutun, mitä en vielä paljasta kenellekään. Näiden kaikkien yhteishinta oli mielestäni ihan kohtuullinen n. 300e, ja näistä mielelläni maksankin, ja haluan myös omalla tavallani tukea floristi yrittäjyyttä.
Muut "massiivi" kukat, pöytiin jne, tuodaan Tallinnasta isovanhempien kyydissä, koska siellä on vaan niin hurjasti halvempia nuo kukat, ja paljon tätä morsiusharsoa tullaan tarvitsemaan. Kuljetustapa pitää vain vielä kokeilla toimivaksi.. Isovanhempani ja serkku perheineen asuvat Tallinnassa ja tulevat sieltä edeltävänä päivänä, joten tämä toimii äärettömän hyvin.
  

Saa nähdä kuinka sitä malttaa pitää kyyneleet kurissa kun kaikki on jo nyt suunnittelu vaiheessa niin kaunista ja ihanaa.. ! Kummityttöni tulee kukkatytöksi ja hänelle olisi mahdollisesti suunnitteilla tuollainen seppele, voi kuinka ihanaa ja suloista !

Mitä ajatuksia hääkukista yleensä? Panostatteko kuinka paljon tähän osioon ?

- Rakkaudella, Silvia häähörhö

maanantai 11. tammikuuta 2016

The Dance

Valssi, tanssi, jammailu, hitaat, esitys, meidän herkkä hetki, foxi, perinteinen, moderni….

Hääparin ensimmäisestä tanssista tuntuu oleman monia eri vaihtehtoja ja versioita, aina kaksin tanssittavasta valssista super hyper tanssiesityksiin koko hääseurueen kera ja taikashowhun.
Youtube on pullollaan eri ideoita ja vaihtoehtoja mitä voisi harkita, silti palaan aina siihen alkuperäiseen.
Perinteiseen häävalssiin… <3


Se kaunis, keinuva, herkkä, romanttinen, kyyneleitä sopivasti vuodattava ja onnea täynnä oleva ällö romanttinen hetki kun kaikkien silmät pureutuvat hääpariin ja vasta avioituneilla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Jännittää astuuko toisen varpaille ja tanssiiko kompuroiden ja väärin ja KAIKKI näkevät
2. Nauttia tilanteesta ja meidän hetkestä keinutellen ja luvalla ällöillen, ja kunnolla !

Näistä valitsen ehdottomasti nro 2. , ja tämän vuoksi toki omalla tavallani haluan varmistaa että tämä häävalssi on kaunis, keinuva ja huoleton.

Eli, menimme tanssikurssille! Viiden kerran tanssikurssi (2x valssi, vähän foxia ja tangoakin tulossa!) on buukattu ja ensimmäinen kerta käyty! Täytyy sanoa että kun peruskurssi oli kyseessä niin alkuun tuntui siltä että olikohan siltikään oikea kurssi mutta siitä kun perus laskemisesta 1-2-3, päästiin eteenpäin niin oli jo mukavempaa, ja suorastaa hauskaa !
Meidän kanssa oli mukana miehen bestman ja hänen avopuoliso. Mukavaa oli naureskella itsellee ja myös toisillemme. Meilläkään ei herran kanssa yhteisiä harrastuksia varsinaisesti ole ja pitkät työpäivät ja vauhdikas arki ei tuo yhteistä rauhallista 100% läsnäoloa siinä hetkessä aina missä ollaan. Tämä tanssikurssi tuntui nyt ensimmäisen kerran aivan mainiolta tavalta keskittyä myös toiseen, toki siinä lomassa että tanssimista harjoitellaan ja myös häävalssia ajatellaan.

Ei se tanssi satu turhaan rakkauden kieli kai olemaan.. ! Jos morsiamet saavat miehensä houkuteltua tanssikurssille, niin suosittelen lämpimästi !

Häävalssi oli selkeä valinta meille molemmille vaikka häätanssistakin puhuttiin. Spotify lauloi pitkään eri valssi biisien välillä. Tulimme tulokseen että suomalaiset häävalssit on loppupeleissä hyvin melankolisia ja halusimme meitä kuvaavan laulun myös samalla. Kaksi lempi valssia valikoitui:  Kaksi onnellista ja Maijan ja Jannen häävalssi, voiton vei kuitenkin tämä jälkimmäinen <3

Mitä häävalsseja, tansseja, esityksiä teille tulee tai olette suunnitelleet?




sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Vieraslista.. kenen vieraat ?

Tämä on ehkä vaikein asia koko häiden suunnittelussa, jos mekon valintaa ei oteta mukaan.
Tai olisi jos lähtisi mielyttämään kaikkia ja miettimään kutsuttavia muiden näkökulmasta kuin meidän. Pelkästään kahden ihmisen ajattelullakin, siinä on haasteita tarpeeksi. :D

Otimme alusta lähtien vieraslistan laadintaan ajatuksen " nämä ovat MEIDÄN juhlat, ja kutsumme ne, ketä ME haluamme" , ja toki toivomme että ketään emme loukkaa kutsumattomuudella mutta toivon toki että ihmiset ymmärtävät että eivät häiden järjestelyt ilmaista ole ja johonkin on pakko vetää raja. Onneksi meidän molempien vanhemmat ovat myös erittäin ymmärtäväisiä koko asian suhteen ja ovat tähän meidän omaan valintaan kannustaneetkin.

Tärkeimmät kutsutaan ja tällaiset "sukupakko -kutsut" jätetään kutsumatta, kuten serkut kenen kanssa ei ole missään tekemisissä tai sukulaiset ketä ei ole nähnyt vuosikymmeniin, tai vanhempien parhaimmat kaverit (onneksi näitä ei meillä kyllä olekaan).

Facebook hääryhmissä on välillä jos jonkinlaista keskustelua vieraiden kutsumisista, äidin siskon serkun lapsenlapsen loukkaantumisesta jne, mitä en kyllä voi valitettavasti itse ymmärtää ollenkaan. Itse en ikinä voisi olettaa että varmasti saan johonkin hääkutsun, mielummin olen yllättynyt jos saan !

Omat isovanhemmat tuntuvat olevan vaikeammat käännyttää tähän MEIDÄN HÄÄT, ajatukseen. Lieneekö vanhan maailman malli " naapurit ja kylä mukaan" vielä heillä takaraivossa. Oletan että tästä voi tulla vielä sanomista, toki toivon että ei tule ja jotenkin kauniisti sen saisi heille myös muotoiltua.
Miehen suhde hänen omiin isovanhemiin on olematon joten heitä ei "tarvitse" miettiä, mutta minun omat isovanhemmat jotka asuvat ja ovat Virosta kotoisin, saattavat tuottaa mielenkiintoa niin mielipiteiden kuin hääkulttuuri erojen kanssa. Jään tätä odottamaan ja yritän itseäni vahvasti muistuttaa että sillä ei ole oikeasti merkitystä koska me teemme häistämme meidän näköiset, oloiset ja meidän vieraat !

Morsiamet muistakaa että päivää ei järjestetä mielyttääksemme sukulaisia vaan luomaan muistoja itselle, tulevalle puolisollemme ja vieraillemme, ketkä ovat mahdollisesti läheisiämme, perhettämme ja ystäviämme ! <3

lauantai 26. joulukuuta 2015

Will you be my (brides)maid ?

Kun kosinta tuli vuosi sitten ja häitä ruvettiin suunnittelemaan, ei ollut epäselvää että ketkä tulevat kaasoikseni. Kuitenkin tästä onneksi puhuttiin vain pintapuolisesti, ja halusin virallisen kysymyksen esittää "lahja kosinnalla" , kun näitä ihania kuvia on pinterestkin pullollaan.
Tähän sopeutui sopivasti joululahja verukkeena boxi, mihin oli kätketty muutama pikku"lahja" tässä vaiheessa suunnittelua, sekä tekemäni paperikäärö jossa oli jos minkälaisia kuvia ja tekstejä, sekä virallinen kaasoksi kysyminen mihin tahdoin virallisen "TAHDON" -vastauksen. Jaan teille muutamat kuvat mutta tekstit olkoot yksityisiä ja vain valituille <3 :




 Pakettien sisältöä mietin jonkun tovin, mutta koska vielä on aikaa suunnitteluun, viini iltoihin ym lahjojaisiin, ja kiitos lahjoihin, niin tein paketeista "low budjet" paketit.
Kuitenkin niin että näistä näkisi että jotain on panostettu ja olisi jokin yhtenäinen idea kuten virallisesti häiden tyylin tiedottaminen jne.  Ja tykkään kaikista pienistä yksityiskohdista ja tiedän että kaasonikin niitä arvostavat!


Pakettien sisältöön tuli hiuslakka tuuliseen menoon, luomusiideri tuomaan rentoutta aivoihin ja vähän muistuttamaan myös maalaisromanttisesta meiningistä, suklaata tottakai, pari rakkaus tikkaria sekä paperikäärö tiedottamaan kaikesta tulevasta, sekä kysymään sen tärkeimmän kysymyksen, mihin todellisuudessa oli vain yksi vastaus!

Onko muilla kokemuksia näiden vastaanotosta? Oletteko kokeneet tarpeelliseksi ? Tai kaasot, olisiko tällainen mukava saada ?
Mieheni tottakai hyväntahtoisesti hymähteli hömpöttelylleni mutta hyväksyi tämän, vaikka ei halunnut bestmaneille tällaisia tehdä vaikka kuinka ehdotin! :D
Omat tulevat kaasoni vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä tästä pienestäkin lahjasta ja kaikilta sain myönteisen vastauksen ! <3

tiistai 24. marraskuuta 2015

Vihkiminen

Vihkiminen on minulle ollut aina se tärkein ja tunteellinen osuus häistä. On ollut selvää aina että haluan kirkko häät, onneksi herrakin on perinteiden kannattaja, ja tästä syystä meidät vihitäänkin kirkossa.
Kirkoksi valikoitui helposti Hämeenlinnan pääkirkko. Tämä on ollut minulle myös aina ns. kotikirkko ja olen aina ihaillut kirkon kauneutta ja pyöreää, loputtomiin jatkuvaa kattoa.

Kirkot Hämeenlinnassa voidaan varata edeltävän vuoden marraskuussa ja näin minäkin tein heti 2.11, soitin kirkkoherran virastoon ja buukkasin päivän jo aikaisemmin sovitun tutun papin + parhaan kanttorin kera. 
Toisaalta näin elokuun morsiamena tämä on hyvä aika varata kirkko, mutta alkukesän morsiamille tämä tuntuu olevan omissa ajatuksissani ainakin aika myöhäinen ajankohta, joten tsemppiä alkuvuoden varaajille ! 

Luulen että emme ihan raha syistäkään kirkkoa millään käytävä kukilla koristele mutta myös sen takia että kirkko on itsessään mielettömän kaunis ja niin suuri että kukkia saisi sitten olla todella paljon ja suuresti että näyttäisi miltään. 
Jään odottamaan jo kesän suunnittelu tapaamisia, meille kirkkoon varatun tutun viulistin kanssa, joka soittaa kirkossa ystävämme laulua säestäen ja myös papin ja kanttorin kanssa, kun suunnitellaan tulevaa vihkiserenomiaa, musiikkia jne. ! :) 

Tässä muutama kuva Hämeenlinna kauniista pääkirkosta :
Näkymä kirkkopuiston lähteeltä, torin puolelta

Kirkon alttari ja keskikäytävä